tiistai 23. helmikuuta 2010

Kangasnauhoja ja merkkejä

Viime torstaina uskaltauduin tekemään Farbenmixiltä tilauksen. Löysin noita Farbenmixin nauhoja Iinulta, kävin sit kurkkaan Farbenmixin omaa valikoimaa. Siellä oli paljon enemmän noita nauhoja ja lisäksi noita merkkejä, joten tein tilauksen sitten sieltä. Ensin mietin, mutta olen tehnyt tilauksen Saksaan aikasemminkin, tutteja kylläkin edellisellä kertaa. Tänään posti toi kirjeessä tilauksen kotiin. Kaikkeaa kivaa, varmaan tulee tilattua toistekin, kun toimitus on noin nopea eikä postikulut päätä huimannu, peräti 4 €. Tollasilla postareilla kannattaa jo tilatakin, kun Suomessa saa maksaa lähes joka paikassa melkeen saman ellei enemmän. Tällasia ihanuuksia sieltä kirjeestä sitten löytyi
 
Nyt vaan pitäis päästä kankaan ostoon, et saa alkaa hyödyntään näitä ihanuuksia. Paljon on suunnitelmia, katotaan mitkä toteutuu ;)

torstai 18. helmikuuta 2010

Neliöliina

Maaliskuun lopulla ois Norjan reissu edessä ja pitkään mietin millasen kantohärvelin hommaisin. Se kun helpottais kummasti kantamista, tiedossa kun on, että Helsingissä joutuu tappamaan aikaa enemmän ku tarpeeksi. Kattelinki sellasta Carry 3 in 1-kantotukea, mut sitten muistin et tein joskus viime vuonna neliöliinan. Kaivoin sen esille ja testasin neidin kanssa, ja voilà, sehän on tosi hyvä nyt, kun neiti on isompi. Ainut huono puoli, et kun se oli se ensimmäinen versio, ja siitä tuli ensin liian iso eikä pienennyssysteemi oikein toiminut, niin piti sitten ompelemalla pienentää sitä. Nyt sitten ompeleet oli hieman antaneet periksi enkä luottanut siihen, joten ei kun kangaslaatikkoa kaivamaan, josko siellä ois tarpeet uuteen. Aikani pähkäiltyä ja muokattua mallia, sainkin hienon liinan aikaseksi. Olen todella tyytyväinen! Ja pikainen testi osoitti, että oli myös käytössä toimiva.

Edellinen oli siis sananmukaisesti neliöliina. Tässä uudessa versiossa on sitten hieman muotoilua, kun edellistä testattuani ja aikani liinoja selattuani netissä, tulin siihen tulokseen, että jotain neliölle pitää tehdä. Se kun ei mulle kelvannu ihan sellasenaan. Leveyden ja pituuden otin vanhasta, ja ei kun piirtämään. Kaavoja en löytänyt tämänmalliseen, joten toi on ihan ite piirretty ja suunniteltu edellisen pohjalta. Jostain ostoliinasta otin hieman mallia (en muista nimeä), tai siis malli oli tiedossa, mut piti hieman kurkkia suurinpiirtein noita mittasuhteita. Siis et missä kohtaa suunnilleen toi kavennus menee. Ja tässä se sitten on, kaikessa hienoudessaan ;)
Paneeli on jämäkkää puuvillaa ja hihnat ihan normaalia valkoista lakanakangasta (ostettua kuitenki). Kaikki on kaksinkertaset ja tuo lantiohihna on kokopitkä, eli menee paneelin välissä. Hihnoja varten piti ostaa hieman lisää tuota lakanakangasta, kaikki muu on jämäkankaita, eli periaatteessa tälle liinalle tuli hintaa 2,95 €. Näitä pitää kyllä tehdä lisää, on niin hyviä. On sitten jos jonkin väristä kapistusta :D Harkinnassa on vielä pääntuki, jos neiti sattuu nukahtaan tähän. Tarkotus oli alunalkaen, et jos sen teen, niin se on irrotettavaa mallia. Tuota paneelissa olevaa kangasta kun ois vielä sen verran jäljellä. Katsotaan, mitä päätän.

Ensimmäiseen versioon tein säilytyskassin ja sellasen pussukan esim. kännykälle ja korteille, jonka saa tarranauhalla kiinni toiseen olkahihnaan. Noi puuttuu tästä uudesta versiosta, ainakin vielä. Ton vanhan säilytyspussiahan vois käyttää, mut se ei sovi oikein tämän väreihin, joten katotaan pääseekö se tämän kaveriksi vai johonkin muuhun käyttöön. No mutta, laitetaas vielä eka versiosta ja lisukkeista kuvaa tähän


PS. Noi renksut siis meni vaihtoon ja tilalle tuli hihnat. Mun mieleen nuo renksut ei ollu, painovat ikävästi kylkiä ja vyötäröä. Hihnat (vai onko noille oikea nimitys lantiovyö) on huomattavasti mukavammat.

sunnuntai 7. helmikuuta 2010

Jotain vanhaa, jotain uutta

Emmaljungan vintage henkeä huokuvat rattaat palasivat kotiin ja saivat uuden verhoilun ylleen viime toukokuussa. Istuinkangas on tehty täysin entisten mukaan, ainoa muutos on, että nyt nuo kovikelevyt saa helpommin pois, mutta niistä lisää sitten tuolla tekstissä.

Lähemmäs kolmekymmentä vuotta on nämä rattaat palvelleet. Alunperin minulle ostetut rattaat on sittemmin kiertäneet palvelemassa serkkujani ja viime keväänä nämä palasivat sitten kietueelta kotiin...palvelemaan minun tytärtäni. Enää näistä en luovu...ennen kuin (EHKÄ!!!) sitten kun omat lapseni niitä tarvitsevat omilleen, jos vain ovat vielä "hengissä".

Mitään vikaa rattaissa ei siis liiemmin ole, renkaatkin luulisi olevan noin monen vuosikymmenen jälkeen todella kuluneet, mutta ei kuitenkaan. Kankaat ovat tietysti jo haalistuneet, mutta pysyneet noin muuten hyvänä. Ruostettakaan näissä ei oikeastaan ole kuin ehkä joitain pieniä läikkiä, mutta musta metallimaali odottaa, joten uutta maalipintaakin on luvassa.

Alunperin näissä oli punaiset kankaat sinisellä kantilla. Ja onhan nuo vieläkin tallessa, en vain ole vielä raskinut niitä pistää menemään. Nyt rattaat saivat siis ylleen mustavalkoisen lookin. Tuo musta kangas kun oli ainoaa, mitä siihen hätään sain ja täällä meillä peräkylässä ei tuota valinnanvaraa ole. Onneksi oli edes sitä mustaa. Kangaskaupassa tämä oli luokiteltu housukankaaksi, mutta en kyllä tuosta housuja tekis, tai no ehkä jotku metästyshousujen tyyliset, on sen verran kuitenkin jämäkkää. Kanttinauha on ihan puhtaanvalkoista. ja tikkauksiin käytin myös valkoista lankaa, antaa kivan kontrastin. Takana tuo kori on kyllä aika onneton, joten muistin, että aikoinaan kun pikkuveljeä näillä kuskasin, laitoin repun sellasella pyörän mustekalalla näihin kiinni, ei tarttenu sit kauppakassia kantaa kädessä/selässä eikä levinny matkalle. Siitä se idea sitten lähti...näihin piti saada jonkinlainen ostoskassi, ja tuollainen siitä sitten tuli. Kiinnitys on runkoon, eli sellasilla avaimenperään tarkotettavilla lukkojutuilla (siis et saa vaikka avaimet housunraksiin roikkumaan) ja valkoista nyöriä. Nyöri kiepsautetaan rungon ympäri ja lukolla sit kii. Näin kassin saa sit nostettua pois rattaista tyhjennyksen/täytön ajaksi. Ja kantokahvat on kans tuota valkoista nyöriä. Mustaa PULia löytyi omista kangaskätköistä, ja sille kun ei muuta virkaa ollut, niin pääsivät verhoamaan tuota jalkaritilää, se kun on kuitenkin jo sitä aikaa nähnyttä osaa, joten nyt on sillekin annettu uusi look.

Nämä on varmasti kätevät reissussakin (sitten kun neiti ei enää nuku rattaissa) kun menevät niin pieneen tilaan. Ja musta aurinkovarjokin on näihin jo hommattu, joten suojaa auringoltakin on. Näissä ei tosiaan tuo selkänoja mene kuin kahteen asentoon, täysistuma ja hieman kallistettu. Alkuperäisissä kankaissa ei ollut mitään muuta systeemiä pesua varten kuin ratkoa pari saumaa, et sai noi tukilevyt pois, mutta sain ratkastua ton ongelman ihan vain tarranauhalla. Nyt on helppo vetää kankaat pesuun eikä tartte olla ratkomassa ja ompelemassa. Ja pysyy siistinä. Renkaita olen myös miettinyt, että laittaisinko näihin jos vain saa ostettua, uudet renkaat. Toisaalta jos löytyisi, niin ennemmin haluaisin tuollaiset vanhat (vähemmän kuluneet), säilyisi näissäkin se jokin, ettei ihan mene uusiksi. No mutta...yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, joten kuvat puhukoon puolestaan...

perjantai 5. helmikuuta 2010

Käsilaukku

Tulipas eilen vännettyä käsilaukku, itselle myöhästynyt synttärilahja :D Tein omiin vanhoihin rattaisiin uudet kankaat viimevuonna (pitäis muuten laittaa nekin tänne näytille) ja niistä jäi kangasta, jote hyödynsin sitten laukkuun. Vuori on samaa kangasta. Koristeet on luonnonvalkoista veloouria, ohut tukikangas kaverina. Paksumpaa tukikangasta laitoin sekä vuoreen että päälliseen ja vuoren pohjassa on vielä ylimääränen suikale. Eli kangasta 2 kerrosta, tukikangasta 2 kerrosta, pohjassa 3 kerrosta. Alunperin suunnitelmissa oli, et oisin kääntänyt tuon yläreunan, mutta ei hermot enää illalla riittäny ja päätin käyttää valkoista kanttinauhaa hyväksi, ja ihan ihan kiva tuli niinkin. Luonnonvalkoinen vetoketju vielä pitämässä tavarat sisällä ja avot. Kiva pieni laukkuhan siitä tuli, vähän ehkä retrohenkeäkin tästä laukusta voi löytää...